25.10.2011

Vuonohevosen värit (5) ovat: ruunihallakko, harmaahallakko, punahallakko, valkohallakko ja keltahallakko. Värit periytyvät määrätyn kaavan mukaan ja ovat aina puhtaita, eli mitään sekoituksia värien välillä ei esiinny. Paras apukeino/lähtökohta värin määrityksessä on määrittää harjan keskiosan, siiman ja hännän keskiosan väri.

RUUNIHALLAKKO Peitekarvan väri vaihtelee aika tummasta tummaan kullanruskeaan. Siima on ruskea. Musta tai tumma keskiosa harjassa. Otsatukka, häntä ja vuohiskarvat ovat mustat tai tummanruskeat ja valkoiset. Ruunihallakko on nykyisin yleisimpänä esiintyvä väri. Ruunihallakko on hallakkogeenin vaalentama ruunikko.
HARMAAHALLAKKO Peitekarva täysin vaaleasta tummempaan harmaaseen,usein tumma suu. Siima on musta. Musta keskiosa harjassa. Otsatukka, häntä ja vuohiskarvat mustat ja valkoiset. Harmaahallakko on hallakkogeenin vaalentama musta tai kulomusta.
PUNAHALLAKKO Punakeltainen peitekarva, joka voi vaihdella vaaleammista tummempiin sävyihin. Ruskea siima. Vaalea tai tummanpunainen keskiosa harjassa. Otsatukka, häntä ja vuohiskarvat vaaleanpunaisesta valkoiseen. Punahallakko on hallakkogeenin vaalentama rautias.		Punahallakko varsa. Harjan keskiosa punertava. Punahallakolla (ja kelta-) ei ole yhtään mustaa pigmenttiä harjaksissa. Huomaa punertavat korvanpäät.
VALKOHALLAKKO Melkein valkoinen peitekarva Ruskea siima. Otsatukka, häntä ja vuohiskarvat mustat tai tummanharmaat ja valkoiset. Valkohallakossa creme-geeni (voikko) vaalentaa ruunikon ruunivoikoksi, jonka hallakko-geeni edelleen vaalentaa valkohallakoksi. (ruunikko + creme-geeni + hallakko-geeni)
KELTAHALLAKKO Kellanvalkoisesta kellertävään oleva peitekarva. Vaalean rusehtava siima. Vaalea tai kellertävä keskiosa harjassa. Otsatukka, häntä ja vuohiskarvat vaaleasta valkoiseen. Erittäin vaaleilla keltahallakoilla merkit ovat usein epäselviä ja heikkoja. Hyvin harvinainen väri. Keltahallakossa creme-geeni (voikko) vaalentaa rautiaan voikoksi, jonka hallakko-geeni edelleen vaalentaa keltahallakoksi. (rautias + creme-geeni + hallakko-geeni)
ALKUKANTAISET MERKIT - tumma raita harjan keskiosassa - keskiselän pituusuuntainen siima (juova) - hännän tumma keskiosa - tummat korvanpäät - seepraraidat (poikittaisraidat jaloissa), esiintyminen vaihtelee eri sukujen välillä Erikoismerkit: - "njål"-pilkku, tummanruskea tai musta pilkku leuan peitekarvassa. Pilkussa on usein pitkä musta karva (ks. kuva alla). Vuonohevosen aatelismerkki. Ei esiinny kaikilla vuonohevosilla - ”grep”, ns. aasinristi, tumma reuna/läiskä sää’än päällä (kuva alla), melko harvinainen. Kirjotuksia/artikkeleita: Vuonohevosten värimuunnosten esiintyminen (av Tor Nestås)		Seepraraidat etujaloissa. Raidat voivat olla myös takajaloissa
Grep (tumma läiskä sään päällä) on harvinainen erikoismerkki Alla njål-pilkku (pitkä karva). Njål-pilkku voi olla molemmissa poskissa tai vain toisessa. Pilkkuja voi olla samassa poskessa kaksi (yleensä toinen lyhempi ja toinen pidempi karva) Valkoiset merkit eivät ole toivottuja. Pieni tähti tms., jonka halkaisija alle 2 cm, voidaan hyväksyä tammalla, mutta jos se on näkyvä, pitkähkö esim. piirto, norjalainen tuomari ei sitä yleensä hyväksy eikä hevosta hyväksytä jalostukseen (kantakirjaan). Jalostusoreilla ei hyväksytä minkäänlaisia valkoisia merkkejä. Alla punahallakkovarsan otsassa näkyvä epämääräinen valkea laikku.		Vaalean ruunihallakon musta harjan keskiosa sekä tummahkot korvanpäät Valkohallakon selän yli kulkeva ruskea siima ja hännän tumma keskiosa

Tämä sivu kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!