Tietopaketti
Tammojen kantakirjaus

Huom! Jalostusohjesääntöuudistus meneillään. Asiasta pidettiin keskustelu/tiedotustilaisuus syyskokouksessa 2011 (lue täältä).

Jalostusarvostelu (kantakirjaus) tehdään nykyisten sääntöjen mukaan v. 2012 (Katso Hippoksen tiedote).
Alla oleva jalostusohjesääntöön perustuvan tietopaketin pohjalta voi edelleen valmistautua näyttelyyn.

*******************

Jalostuksen tarkoituksena on valita perimältään parhaat vanhemmat tuottamaan seuraavan sukupolven eläimiä. Kantakirjausnäyttely on konkreettisesti se tilaisuus, jossa jalostuseläinten valinta ja arvostelu tehdään. Kantakirjaan hyväksyminen tarkoittaa yksilön hyväksymistä jalostushevosten rekisteriin. Tamman tultua hyväksytyksi kantakirjaan, se hyväksytään jalostukseen.

Jalostusarvosteluissa eli kantakirjausnäyttelyiden arvosteluissa noudatetaan jalostustavoitteita ja rotumääritelmää. Jalostusarvosteluun kuuluvat terveys-, rakenne- ja käyttöominaisuudet rotukohtaisten vaatimusten mukaisesti.

1) Perusvaatimukset

- hevosen tulee olla rekisteröity puhdasrotuiseksi norjanvuonohevoseksi (5 polvea)
- sen tulee olla vähintään 4-vuotias
- sen tulee olla terve, eikä siinä saa olla jalostusta haittaavia vikoja
- sen polveutumisen oikeellisuus tarkistetaan polveutumismäärityksellä (verikoe).

Polveutumisvaatimus

Kantakirjaamisen ehtona on, että vuonohevosella on viisi rekisteröityä sukupolvea sekä jalostukseen hyväksytyt isäoriit viidessä polvessa. Yksilön sukutaulussa oleva isäori on jalostusori, kun sillä on ollut ko. yksilön siitoshetkellä jalostukseenkäyttöoikeus. Polveutuminen tarkistetaan polveutumismäärityksellä (verikoe) ja sukutiedot tarkistetaan hyväksytyistä polveutumisasiakirjoista. Omistajan on syytä tarkistaa, että hevoselta löytyy tarvittavat tiedot jo ennen näyttelyyn ilmoittautumista. Yhdistys suosittaa ylipäätään, että ennen ostopäätöstä hevosen polveutuminen tarkistetaan. Tiedot löytyvät yleensä hevospassista, muttei aina. Silloin suku pitää selvittää tuonti/syntymaan rekisteristä. Tammaa ei kantakirjata ilman vaadittuja polveutumistietoja, vaikka se muutoin menestyisi näyttelyssä.

2) Rakennevaatimukset

Mitat

Mitataan:
- säkäkorkeus
- lautaskorkeus
- rinnanympärys
- etusäären ympärys.

Arvostelu

Rakenne ja liikkeet
- tyyppi
- pää, kaula ja runko
- jalat ja kaviot sekä liikkeiden säännöllisyys
- käyntiliikkeet
- raviliikkeet.

Jokaisesta kohdasta annetaan 4-10 pistettä. Tamma hyväksytään kantakirjaan yhteispistemäärän ja kokonaisarvostelun perusteella. Tammat palkitaan I, II tai III palkinnolla.

I palkinto vähintään 40 pistettä (tammalle myönnetään diplomi, jos sen saama kokonaispistemäärä on vähintään 40)
II palkinto vähintään 35 pistettä
III palkinto vähintään 30 pistettä.

Jos tamma saa jostakin kohdasta alle 5 pistettä tai jää kokonaispistemäärältään alle 30, sitä ei hyväksytä kantakirjaan. Kantakirjaustilaisuudessa hylätty tamma voidaan esittää uudelleen kerran, aikaisintaan seuraavana vuonna (Huom. Vuonohevostammoille ei yleensä järjestetä kantakirjausnäyttelyjä joka vuosi). Kantakirjauspisteiden korotusmahdollisuutta ei toistaiseksi ole. Hippos maksaa kantakirjatuille tammoille rahapalkinnot.

3) Käyttöominaisuudet

Ratsastus- tai ajokoe (käyttökokeet)

Tamman tulee suorittaa hyväksytysti ajo- tai ratsastuskoe. Kokeet suoritetaan tuomarin ohjeiden mukaan omilla varusteilla, ts. varusteet, esimerkiksi vaunut/kärryt, omistajan on tuotava itse näyttelypaikalle. Ratsastuskokeessa arvioidaan kokonaisuutena ratsaille nousu ja hevosen ratsastettavuus/toimivuus kaikissa askellajeissa (koe suoritetaan yleensä ryhmässä). Ratsastuskokeessa ei ole virallista koeratsastajaa, vaan kokeen voi ratsastaa esim. omistaja itse tai muu esittäjä. Ajokoe suoritetaan kärryillä/vaunuilla (1- tai 2-akselinen). Ajokokeessa arvioidaan kokonaisuutena aisoihin laittaminen, hevosen ajotoimivuus käynnissä ja ravissa sekä loivissa ja jyrkemmissä käännöksissä (kahdeksikko) jne. Katso tarkemmin arvostelukortti. Ajokokeessa ajajana voi olla esim. omistaja tai muu kokenut ajaja. Lue ajokokeen yleiset ohjeet (pdf).

Vapautus käyttökokeesta

Tamma voi saada vapauksen ajo- tai ratsastuskokeesta, mikäli se on sen suorittanut hyväksytysti Norjassa. Vapautuksen saamiseksi ajokokeesta tulee esittää virallinen/kirjallinen todiste.

Valmistautuminen näyttelyyn

Suositellaan luettavaksi esim. Hippoksen tuomari Anna Pajasen ohjeet: Hevosen valmistaminen näyttelyyn ja esittäminen näyttelyssä, Gunilla Awellan: Hevosen esittäminen näyttelyssä. Katso myös Hippoksen ohjeita. Kantakirjatammojen sanallisia näyttelyarvosteluja löyty esim. Jalostus-sivuilta (kantakirjatammat). Ne antavat osaltaa osviittaa siitä, mitä asioita tuomarit tarkastelevat mm. rakenteen osalta.

Aloita näyttelyyn valmistautuminen hyvissä ajoin. Hevosen lähtökunnosta ja koulutustasosta riippuen, valmistautuminen on syytä aloittaa kuukausia, jopa vuotta ennen näyttelyä, että hevonen olisi parhaimmassa mahdollisessa kunnossa näyttelypäivänä. Esimerkiksi hevosen laihduttamista ei tule tehdä liian rajusti ja nopeasti. Vinkki: Paras keino hevosen massan (lihasten) kasvattamiseksi on monipuolinen liikutus (ajaminen, eri ratsastuslajit vaihdellen ml. maastoilu ylä-alamäkineen). Pelkällä sopivalla ruokinnalla massan lisääminen ei yleensä onnistu - tai ainakaan anna parasta mahdollista lopputulosta. Hevosta tulee kouluttaa/harjoittaa hyvin ajo-/ratsastuskoetta varten. Harjoittele etukäteen ajoa/ratsastusta vieraissa paikoissa, harjoittele näyttelyesittämistä.

Parhaan mahdollisen arvostelun saamiseksi on suositeltavaa, että vuonohevosen harja leikataan perinteen mukaan lyhyeksi pystyyn (lue ohjeet). Pitkäharjaisena hevonen ei taatusti tee etenkään norjalaisiin tuomareihin hyvää vaikutusta ja vaikuttaa täten negatiivisesti arvosteluun. Rotumääritelmän mukaan: "Jouhet ovat jäykät ja harjan tulee olla leikattu". Harjan leikkausta ja muotoilua kannattaa harjoitella. Harjaa ei kannata leikata liian kaarevaksi varsinkaan lyhyt/paksukaulaisilla yksilöillä. Liian kaareva ja korkea (pitkä) harja lyhentää/"paksuntaa" kaulaa. Lyhyt/paksukaulaisella harja leikataan hyvin vähän kaarevaksi, miltei tasaiseksi, ja lyhyehköksi. Vuonohevosen harja kasvaa yleensä nopeasti, joten leikkaamista/muotoilua ehtii harjoittelemaan, kun aloittaa hyvissä ajoin. Hevosta voi esim. valokuvata eri harjamalleissa huomatakseen erilaisen muotoilun vaikutukset.

Näyttelyyn hevoselle ei tule laittaa letityksiä, nauhoja jouhiin tms. eikä käyttää mitään koristeita. Koristeet voivat haitata tuomaria arvioimasta hevosta ja pahimmassa tapauksessa tuoda kokonaiskuvaan vieraan (negatiivisen) vaikutelman. Alkuperämaan rotuvarusteet, esim. norjalaiset tai norjalaistyyppiset suitset (Huom. ilman turparemmejä!) antavat positiivisen vaikutelman.

Hyvä tietää: Vuonohevosen jalostusarvostelu eri maissa

Jalostusarvostelu on ollut ja on edelleen vuonohevosten osalta edelleen hyvinkin erilaista Euroopan eri maissa - myös USA:ssa ja Kanadassa. Tästä seuraa mm. se, että eri maissa saadut näyttelypisteet eivät ole juurikaan vertailukelpoisia. Tämä asia on hyvä tietää/tiedostaa erityisesti jos hevonen saanut aiemmin jalostus/näyttelyarvostelun toisessa maassa. Eri maiden näyttelyarvostelujen pisteytyssysteemi, ja esimerkiksi se, onko hevosta ollut arvostelemassa rodun alkuperämaan (norjalainen) tuomari, vaikuttavat saatuun arvosteluun ja sen arvoon. Asiasta keskusteltiin yhdistyksen syyskokouksessa 2011 (lue lisää täältä).

Suomen kantakirjausnäyttelyissä on - on aina ollut - norjalainen tuomari, koska katsomme, että rodun alkuperämaan tuomarilla on paras näkemys ja taito arvostella norjanvuonohevoset - erityisesti tärkeät hevosen rotutyyppi ja leima. Käyttämällä norjalaisia tuomareita pyritään osaltaan takaamaan, että hevosissa säilyvät mm. ennen mainitut oikeanlainen rotutyyppi sekä -leima.

"Tavoitteena on kasvattaa tyypiltään alkuperämaan rotumääritelmän mukaisia hevosia, joilla on tarkoituksenmukainen rakenne, monipuoliset käyttöominaisuudet, hyvä luonne ja kestävyys"
Jalostusohjesääntö

Tämä sivu kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!