Syyskokous
7.11.2011

Yhdistyksen syyskokous pidettiin Vuonohevostila Yli-Tokolla Forssassa. Tuttu paikka kesätreffien tiimoilta. Hallituksen jäsenet saapuivat paikalle jo aamusta pohtimaan mm. syyskokouksessa käsiteltäviä asioita. Ja asioitahan riittää, nyt erityisesti jalostusohjesäännön uudistuksen myötä. Yhdistyksen aktiivinen toiminta monine tapahtumineen ym. tietää käytännössä varsin paljon paitsi hallinnollista myös konkreettista työtä. Ensi vuoden toiminta löydään lukkoon näihin aikoihin vuosittain. Kun vuosi vaihtuu, on jo aloitettava monien tapahtumien valmistelut ja järjestelyt.

Syyskokous valitsi yhdistykselle puheenjohtajan sekä hallituksen. Puheenjohtajana jatkaa Jari Olkkonen. Hallituksessa toimivat seuraavat jäsenet:

Jalostusohjesäännön uudistus

Jalostusohjesääntöuudistus koskee kaikkia rotuja. Hippoksen edustajat ovat kiertäneet/kiertävät läpi rotuyhdistysten tilaisuuksia kertomassa uudistuksen tilanteesta ja kuulemassa yhdistysten kommentteja. Syyskouspäivänä Minna Mäenpää (Suomen Hippos ry) selvitti luonnoksen pohjalta tilannetta vuonohevosten osalta. Luonnokseen esitettiin pieniä korjauksia ja täsmennyksiä. Uudistus ei näillä näkymin tuo juurikaan muutoksia esimerkiksi oriiden ja tammojen jalostusarvosteluun. Rakennearvostelu laajenee 12-kohtaiseksi (nykyään 5) ja rakennearvostelun pisteytys muuttuu. Käyttöominaisuuksien arvostelu (pakolliset käyttökokeet) säilyvät. Hevosten rekisteröinti tulee muuttumaan: vuonohevosten kantakirjassa tulenee olemaan 5 eri luokkaa, joihin mm. jalostusarvostelun läpikäyneet yksilöt sijoittuvat kantakirjausnäyttelytulosten perusteella. Jalostusohjesääntö vaatii ministeriön (MMM) hyväksymisen eli mitään uudistuksia/muutoksia ei ole vielä vahvistettu. Mäenpään mukaan uudistettua sääntöä tultanee kuitenkin noudattamaan ainakin osin jo ensi vuonna.

Keskustelua ja kuulumisia

Tulleiden ennakkokysymysten perusteella käytiin keskustelua puhdasrotuisilla vuonohevosilla esiintyvistä ei-toivotuista valkoisista merkeistä (päämerkit ja sukkajalat). Jalostusohjesääntö yksiselitteisesti kieltää kaikki valkoiset merkit jalostusoreilla. Tammoille voidaan sallia pienet päämerkit (halk. max. 2 cm) otsassa. Merkki voi tosin olla muodoltaan sellainen, ettei siitä voi selvästi määrittää esim. halkaisijaa. Jos merkki on näkyvä, esimerkiksi pitkähkö ohut piirto, norjalainen tuomari ei jalostusarvostelussa (kantakirjausnäyttelyssä) tule sitä todennäköisesti hyväksymään. Sukkajalkoja ei yksiselitteisesti sallita ollenkaan oreilla eikä tammoilla.

Tilaisuudessa kuultiin Ruotsin oripäivillä käyneiden kuulumisia. Mielenkiintoista oli kuulla mm. siitä miten Ruotsissa jalostukseen valittavien oriiden rakennepisteytys (rakennepisteiden alaraja) on erilainen. Kaiken kaikkiaan jalostusarvostelu (kantakirjauskriteerit) on ollut ja on edelleen vuonohevosten osalta hyvinkin erilaista Euroopan eri maissa, samoin USA:ssa ja Kanadassa. Tästä seuraa mm. se, että eri maiden näyttelyissä saadut näyttelypisteet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Mm. FHI pyrkii edistämään yhteneväistä ja samanlaista jalostusarvostelua eri vuonohevosmaissa, mutta käytännössä se ei täysin toteudu.

Ruokinta ja liikutus -keskustelussa käytiin läpi eri tarkoituksessa/käytössä olevien vuonohevosten ruokintaa. Yleisesti ottaen keskusteltiin mm. ruuan laadukkuudesta ja riittävästä korsirehun (heinän) määrästä. Yleinen suositus siitä, että hyvälaatuinen heinä sekä kivennäiset riittävät harrastehevosille, pitää paikkansa myös vuonohevosilla. Ruokinnassa oman eritysryhmänsä muodostavat luonnollisesti imettävät tammat, varsat/nuoret ja vanhat vuonohevoset sekä tietyssä määrin kilpailevat vuonohevoset. Niiden energian- ja valkuaisentarve eroaa huomattavastikin kevyessä käytössä olevan harraste/harrasteluhevosten tarpeista.

Tuore nuoren vuonohevostamman omistaja kysyi ennakkokysymyksessään miten saada tamma priimakuntoon ensi kesän näyttelyjä varten, kun tammaan pitäisi saada hieman lisää massaa. Paras keino massan (lihasten) kasvattamiseksi on monipuolinen liikutus (ajaminen, eri ratsastuslajit vaihdellen, ml. maastoilu ylä-alamäkineen). Pelkällä sopivalla ruokinnalla ei massan lisääminen helposti onnistu - tai ainakaan anna parasta mahdollista lopputulosta.

Esille tuli harraste/harrasteluhevosten lisääntyvä ongelma: lihavuus. Lihavuudesta alkavat usein moninaiset ongelmat. Metabolia (MBO) yleistyy niin ihmisillä kuin hevosilla. Liikutus on monilla harraste/harrasteluhevosilla liian vähäistä. Hevosten vatsahaava on yleistä. Sen on huomattu olevan yleinen jopa varsoilla sekä siitostammoilla, joilla esim. kilpailustressi ei ole voinut olla edes osasyynä vatsahaavan syntymiseen. Vatsahaavan syynä on useimmiten riittämätön ja liian harvoina kertoina annettu korsirehuruokinta. Riittävä ja riittävän usein (min. 3 x pvä, suositus 5-6 x pvä) annettu korsirehuruokinta on hyvä muistaa myös mm. laihdutettaessa. Laihdutettaessa ruokintaa vähennetään ensisijaisesti väkirehusta, ei heinästä - ja lisätään liikuntaa!

Yhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelma konkretisoituu Tapahtumakalenterissa 2012. Katso täältä.

Tarja Ahonen

Hallen Pekko,
suomalaisen jalostuksen/kasvatuksen palkittu tulos

"Tavoitteena on kasvattaa tyypiltään alkuperämaan rotumääritelmän mukaisia hevosia, joilla on tarkoituksenmukainen rakenne, monipuoliset käyttöominaisuudet, hyvä luonne ja kestävyys".
- Vuonohevosten jalostusohjesääntö -

Tämä sivu kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!