19.09.2007

Norjan vuonohevonen

Norjan vuonohevonen on yksi Euroopan vanhimpia hevosrotuja ja nimensä mukaisesti kotoisin Norjasta. Eräiden lähteiden mukaan vuonohevosia olisi ollut Norjan alueella jo esihistoriallisella ajalla.

Vuonohevonen on ainoa kesy hevonen, jolla on jäljellä alkuperäinen villiväritys ns. hallakko. Ominaista rodulle on harjasta selän kautta häntään ulottuva ns. siima (tumma juova) sekä seepraraidat jaloissa. Harja on leikattu pystyksi jo viikinkiajoilta lähtien.

Tiettävästi jo viikingit harjoittivat eräänlaista vuonohevosten jalostusta. He järjestivät oritappeluja, joissa eloon jäivät vain vahvimmat ja sitkeimmät oriit.

Vuonohevosen puhdasrotuista jalostusta on harjoitettu vuosisatoja Norjan vuono- ja tunturialueilla, joilla luonnonolosuhteet ovat estäneet risteytymisen muiden hevosrotujen kanssa. Norjassa vuonohevosta on käytetty maatöihin, kantojuhtana, ratsuna ja vaunujen edessä. Koostaan (säkäkorkeus 130-148 cm) huolimatta vuonohevonen on hyvin voimakas ja monikäyttöinen hevonen. Luonteeltaan vuonohevonen nöyrä ja ihmisystävällinen.

Vuonohevosen nykyjalostuksessa pyritään säilyttämään ja kehittämään rodun monia hyviä ominaisuuksia, kuten sen luontaista hyväntuulisuutta ja yhteistyökykyä sekä fyysistä kestävyyttä. Parasta vuonohevosessa on sen monipuolisuus: kylmäverisenä yleishevosena se sopii mm. monipuoliseen ratsastuskäyttöön. Erityisen hyvä se on ajossa, terapiaratsuna sekä työhevosena.

Klikkaa kuvia niin näet ne suurempina!

Ljosprins ja lauma		Froste Hugleikson esteellä		Atlas valjakkohevosena		Fjell Tor metsätöissä
Simeon ja Jukka Ylikotila niittopuuhissa		Froste Hugleikson kouluradalla		Kayla ja pikkuvarsa Solsikkens Katla		Fjell Tor ja Dyrehavens Tulle parivaljakkona

Vuonohevosen rotumääritelmä

Tämä sivu kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!