Norjan
oripäivät 7.-9.5.
29.5.2009
Jalostukseen
tarjottavien oriiden valintaperusteet ovat Norjassa
pääsääntöisesti samat kuin Suomessa. Pieniä eroavaisuuksia
kuitenkin on. Esimerkiksi 4-vuotiaat ovat viiden viikon ajan
koulutettavina ja testattavina Fjordhestsenterissä
(Nordfjordeid). Tuona aikana niitä arvioidaan paitsi
käyttöominaisuuksien myös luonteen osalta. 4-vuotiaiden osalta
testiaika huipentuu toukokuun oripäiviin, jolloin tehdään
lopullinen arviointi käyttöominaisuuksien,
luonteen/yhteistyökyvyn ja rakenteen osalta. Norjassa
orikokelaat myös irtojuoksutetaan ja -hypytetään. Nykyisin jo
4-vuotiaat oriit suorittavat Norjassa ns. laajennetun
(vaativamman) käyttöajokokeen.
Rakennearvostelupisteet muodostuvat Norjassa seuraavista osista:
rotutyyppi ja -leima, runko, jalat, liikkeet,
kokonaisuus. Suomessa annetaan erikseen pisteet käynnistä ja
ravista. Norjassa annetaan siis vain yksi piste liikkeistä.
Rotutyypistä ja -leimasta annettua pisteytystä
pidetään vuonohevosilla tärkeimpänä yksittäisenä
pisteenä. Alla olevista kuvista voi katsella millaisia ovat
esim. 10 pistettä rotuleimasta/tyypistä saaneet oriit.
Oripäivillä esitettiin noin nelisenkymmentä oria, joista
valituksi tiukan seulonnan jälkeen tulivat seuraavat.
Jalostukseen valitut oriit
3-vuotiaat oriit (LK 3)
Svoras Isak, hyv., 1. sija (10,9,8,9,9), ajokoe 43 p. |
Sletnes Snerten, hyv., 2 sija (9,8,7,9,8), ajokoe 41 p. |
![]() |
![]() |
|
|
![]() |
![]() |
|
Finfin (valkohallakko), hyv. (8,7,8,8,8), ajokoe 38 p. |
![]() |
![]() |
|
|
![]() |
Uusintalupaa varten 3-vuotiaat joutuvat tulemaan testeihin taas 4-vuotiaina eli 3-vuotiaat saavat jalostukseenkäyttöoikeuden vain vuodeksi.
4-5-vuotiaat oriit, joilla ei ennestään palkintoluokka(sija)-arvostelua, sekä vanhemmat oriit, jotka eivät suorittaneet laajennettua käyttöajokoetta (LK 2A)
Merinas
Emil, I palkinto, 1. sija (10,9,8,9,9) |
Terne
Prins, II palkinto, 2. sija (8,8,8,9,8) |
![]() |
![]() |
|
|
![]() |
![]() |
|
|
![]() |
Jalostusluvan
saaneiden vanhempien (4 v+) oriiden ei tarvitse hakea
uusintalupaa. Ne voivat vanhempana tulla yrittämään parempia
arvostelupisteitä. Ns. vanhoja oriita (siitosori on Norjassa
vanha jo 8-vuotiaana!) käytetään jalostukseen Norjassa hyvin
vähän.
Myös "oikein vanhoja" oriita (kuten alla Helgfin 18 v)
esitetään oripäivillä. Viime vuonna oripäivillä esitettiin
25-vuotias ori! Vanhan oriin saamat hyvät pisteet rakenteesta ja
kestävyydestä antavat arvoa sen jälkeläisille. Jos
esi-isällä on hyvät pisteet ja se on vanhana hyvässä
kunnossa, kertoo se paljon hevosen suvusta. Yhdistyksen
jalostusvastaava Gunilla Awellan kertoo, että
keskustellessaan Norjassa jonkun hevosen suvusta, hän saa
tietoja monta sukupolvea taaksepäin. "Se on arvokasta
tietoa. Se on tietoa, jota ei mistään muualta saa. Olen
kirjoittanut ylös kuvauksia hevosten luonteesta,
kestävyydestä, oriin käyttäytymisestä tammojen kanssa
jne.". Gunillan avustuksella on Suomeen tullut noin 60
hyväsukuista vuonohevosta, pääosin tammoja. Arvatenkin niiden
suvut on hyvin tiedossa ja tutkittu.
6-vuotiaat
ja vanhemmat oriit (LK 1A)
Vanhemmille oreille annetaan
kestävyyspisteet rakenteesta ja luustosta: selkä ei saisi olla
liikaa notkolla, lihakset tulisi olla hyvässä kunnossa jne.
Lyhyesti sanoen: hyvän vanhan oriin tulee olla nuorekkaan
näköinen. 18-vuotias ori Helgfin sai 43 pistettä!
Helgfin
(s. 1991), I palkinto, 1. sija (9,8,8,9,9), |
Solli Gråen (s. 2003), II palkinto, 2. sija (9,9,7,7,8) |
![]() |
![]() |
Lisää oripäivien kuvasatoa täällä. Marjon albumissa on runsaasti kuvia myös irtojuoksutuksestä/hypyksestä, käyttökokeista jne. Lisäksi illan sirkusshowsta, jossa vuonohevoset olivat vahvasti esillä. Kannattaa käydä katsomassa!
Teksti
Tarja Ahonen
Tämä sivu
kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!