Yhdistys järjestää kysynnän/kiinnostuksen mukaan metsätyöajokursseja.
Kurssit soveltuvat kaikille hevosmetsätyöajosta kiinnostuneille, etenkin harrastusmielessä kiinnostuneille.
Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä/lisätietoja: Jari Olkkonen (jariolkkonen@gmail.com, p. 0500-925 669).
Kurssin toteutuminen edellyttää, että saadaan tarpeeksi (n. 5-6) sitoutuneita osallistujia.

Metsätöiden ja hevosmetsätyöajon harjoittelua
Hepojoella 3.-4.3.2007

Hommat aloitettiin perehtymällä valjastukseen ja ajokalustoon (juontolaite, myöhemmin parireki) sekä muihin käytettäviin apuvälineisiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen mitä metsätyöt vaativat valjailta. Metsätyöajossa, kuten muussakin työajossa, käytetään länkivaljaita. Länkivaljaat tulee istua hevoselle hyvin. Perehdyttiin valjastuksen tekniikkaan. Harjoiteltiin valjastamista ja hevosen aisoihin laittamista.

 


 

Tehtävänä oli koota rinnetontille kaadetut kuusitukit ajotien varteen, josta ne ajettaisiin parireellä edelleen kauemmas pellolle jatkokäsittelyä varten.

Kuusitukkien keräilyssä käytettiin juontolaitetta (kuva oikealla ylhäällä ja oikealla vieressä). Tukkien kiinnityksessä juontolaitteeseen käytetään karhua.

 

   
Tukkien keräilyssä käytettiin myös juontokouraa, joka juontolaitteen ohella on kätevä työlaite paikoissa, joissa suuremmat laitteet eivät kokonsa vuoksi sovellu käytettäväksi.

Juontokouraa käytettäessä hevosen "aisoina" toimivat vetoköydet. Vetoköysien päähän tulee vetokarttu, johon juontokoura kiinnitetään. Ohjaaja Olkkonen (kuva oikealla) näyttää miten tukki kiinnitetään kouraan.
 

   
Tukki kiinnitetään juontokouraan tyvipäästä. Juontokouran näppäryys todetaan paikoissa, joissa ajo juontolaitteellakin olisi liian hankalaa. Ajurin tulee olla tarkkana. Puu pyörii ja liikkuu myös sivuittain, joten mm. rinnepaikoissa tulee olla tarkkana, ettei puu pyöri esim. ajurin jaloille. Metsässä ajolinjat on mietittävä ja katsottava aina etukäteen ennen kuin lähdetään ajamaan.

Todettiin köysiohjien kätevyys metsätyöajossa. Käytössä olivat norjalaisvalmisteiset metsätyöohjat. Ohjien alkupää on nahkaa, loppu osa ohutta, taipuisaa "köyttä". Metsätyöajossa ne toimivat paremmin kuin tavalliset nahkaohjat.
 

   
Hevosajokokemusta omaavat pääsivät myös ohjaksiin. Ajotehtävien vaatimat seikat (mm. ajolinjat) käytiin huolellisesti läpi ohjaajan kanssa ennen ajoa. Ohjaaja oli vierellä avustamassa ja valvomassa ajotilannetta.

Metsätyöajo on hevoselle vaativaa sekä henkisesti että fyysisesti. Niiden tulee totella käskyjä nopeasti ja täsmällisesti. Koska työ on hevoselle raskasta, sille on annettava riittävän usein lepotaukoja.
 

   

Tukit koottiin ajotien varteen, josta ne seuraavana päivänä ajettiin parireellä kauemmas pellolle tehtyyn pinoon. Mikäli lunta ei olisi ollut tarpeeksi, olisi tässä tapauksessa käytetty 8-pyöräisiä metsätyövaunuja. Juontolaitteen ja juontokouran käyttö eivät edellytä lumista maastoa.

Aika ajoin kurssilaistenkin fysiikkaa koeteltiin. Järeimpien kuusitukkien tyvimitta oli n. 40 cm. Kurssilaiset tutustuivat työtä helpottaviin työkaluihin ja -nikseihin sekä työergonomisiin seikkoihin.

 

   
Myös pitkän parireen ajossa on haasteensa: ennakointi, tarkkaavaisuus, koordinaatio, tilan hahmottaminen - tarkkuusajoa vaativimmillaan!  

   
Kuorma päätepisteessä. Reki on ajettu tarkasti poikkipuiden viereen. Tukit ovat helposti vieritettävissä pinoon poikkipuita pitkin.  

   
Hevosen harjoittaminen metsätöihin aloitetaan vähitellen, etenemällä rauhallisesti. Seuraavaan vaiheeseen siirrytään vasta, kun hevonen (ja kuski) on toimessaan täysin varmoja ja luottavaisia. Hevosen tulee luonnollisesti olla tottunut kulkemaan umpimetsässa. Myös ajurin pitää pysyä pystyssä huonossa maastossa, joten ohjasajoa metsässä on hyvä harjoitella/testata ensin ilman mitään laitteita.

Hevosen totuttaminen metsätyölaitteeseen aloitetaan
ajamalla tasamaalla mm. erilaisilla maapinnoilla, jotta hevonen tottuu takaa tuleviin erilaisiin ääniin. Esim. pyörätön juontolaite pitää erilaista ääntä riippuen siitä ajetaanko pehmeällä maalla (esim. metsämaasto) ja hiekalla/soralla. Metsään vietäessä hevosen tulee jo olla varma ajettava eikä se saa säikkyä jos/kun laitteet pitävät kovaakin ääntä ("pauketta & ryskettä"), voivat mennä vinoon, aisa voi enemmän tai vähemmän toispuoleisesti painaa takajalkaa jne. Samoin myös vetoköydet ottavat usein jalkoihin kiinni.

Zeldalle (kuva oikealla) juontolaite on tuttu ajo-opetuksen alkuvaiheista. Sen kanssa juontolaitteella on ajettu/harjoiteltu tasamaalla erilaisilla pinnoilla (mm. soralla). Jonkin verran juontolaiteajoa oli harjoiteltu myös metsässä. Zelda harjoitteli juontolaiteajoa ensin laite tyhjänä.
 

   
Kun hevonen on jo tottunut juontolaitteeseen, voidaan siihen lisätä kevyitä runkoja 2-3 kappaletta. Lastaamista ja lastin purkua tulee harjoitella alusta lähtien. Hevosen tulee pystyä seisomaan rauhallisesti paikoillaan lastaus/purkutilanteessa (alussa/tarvittaessa on hyvä käyttää avustajaa seisomassa hevosen edessä). Harjoittelua jatketaan tasamaalla niin kauan kunnes homma sujuu kuin vettä vaan: hevonen on varma (ei jännity mistään) - ja myös kuskin on oltava varma, että ns. homma pysyy hanskassa. Sen jälkeen voi harjoittelua aloitella helpossa metsämaastossa. Hevosmetsätyöajo edellyttää kuskilta hyviä hevosmiestaitoja sekä omien taitojen arvostelukykyä.

Lastia ei saa laittaa liikaa. Hevoselle (kokeneellekaan) ei saa koskaan laittaa liian raskasta kuormaa. Raskaampien kuormien vedossa tarvittavat lihakset kehittyvät (kehitetään) vähitellen harjoituksen myötä. Hevonen on valmis vetämään raskaampia kuormia, Huom! vasta n. parin kolmen vuoden oikeaoppisen harjoittelun jälkeen. Erityisesti alussa töitä tulee tehdä lyhyissä pätkissä, ettei hevonen pääse väsymään ja kyllästymään.

Em. seikat huomioiden hitaasti ja rauhallisesti etenemällä hevoselle jää työstä positiiviset muistot ja se tekee mielellään töitä seuraavankin kerran.

Kokeiluluonteisella kurssilla 2007 ohjaajina toimivat Jari Olkkonen ja Hermanni Aho. Opetushevosena toimi kokenut metsätyöhevononen Fjell Tor alias Tuure (ylimmät kuvat).

Yhdistys järjesti ensimmäisen varsinaisen metsätyöajokurssin vuonna 2008 Hans "Hasse" Sidbäckin ohjaamana. Lue kurssiraportti tästä.

Kuvat: Tarja Ahonen & Markku Ojanperä
Teksti: Tarja Ahonen

 

   

Tämä sivu kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!