Yhdistys järjestää
kysynnän/kiinnostuksen mukaan metsätyöajokursseja. Metsätöiden
ja hevosmetsätyöajon harjoittelua Hommat aloitettiin perehtymällä valjastukseen ja ajokalustoon (juontolaite, myöhemmin parireki) sekä muihin käytettäviin apuvälineisiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen mitä metsätyöt vaativat valjailta. Metsätyöajossa, kuten muussakin työajossa, käytetään länkivaljaita. Länkivaljaat tulee istua hevoselle hyvin. Perehdyttiin valjastuksen tekniikkaan. Harjoiteltiin valjastamista ja hevosen aisoihin laittamista. |
|
|
Tehtävänä
oli koota rinnetontille kaadetut kuusitukit ajotien
varteen, josta ne ajettaisiin parireellä edelleen
kauemmas pellolle jatkokäsittelyä varten. |
![]() |
|
| Tukkien keräilyssä
käytettiin myös juontokouraa, joka
juontolaitteen ohella on kätevä työlaite paikoissa,
joissa suuremmat laitteet eivät kokonsa vuoksi sovellu
käytettäväksi. Juontokouraa käytettäessä hevosen "aisoina" toimivat vetoköydet. Vetoköysien päähän tulee vetokarttu, johon juontokoura kiinnitetään. Ohjaaja Olkkonen (kuva oikealla) näyttää miten tukki kiinnitetään kouraan. |
||
| Tukki kiinnitetään
juontokouraan tyvipäästä. Juontokouran näppäryys
todetaan paikoissa, joissa ajo juontolaitteellakin olisi
liian hankalaa. Ajurin tulee olla tarkkana. Puu pyörii
ja liikkuu myös sivuittain, joten mm. rinnepaikoissa
tulee olla tarkkana, ettei puu pyöri esim. ajurin
jaloille. Metsässä ajolinjat on mietittävä ja
katsottava aina etukäteen ennen kuin lähdetään
ajamaan. Todettiin köysiohjien kätevyys metsätyöajossa. Käytössä olivat norjalaisvalmisteiset metsätyöohjat. Ohjien alkupää on nahkaa, loppu osa ohutta, taipuisaa "köyttä". Metsätyöajossa ne toimivat paremmin kuin tavalliset nahkaohjat. |
||
| Hevosajokokemusta
omaavat pääsivät myös ohjaksiin. Ajotehtävien
vaatimat seikat (mm. ajolinjat) käytiin huolellisesti
läpi ohjaajan kanssa ennen ajoa. Ohjaaja oli vierellä
avustamassa ja valvomassa ajotilannetta. Metsätyöajo on hevoselle vaativaa sekä henkisesti että fyysisesti. Niiden tulee totella käskyjä nopeasti ja täsmällisesti. Koska työ on hevoselle raskasta, sille on annettava riittävän usein lepotaukoja. |
![]() |
|
Tukit
koottiin ajotien varteen, josta ne seuraavana päivänä
ajettiin parireellä kauemmas pellolle tehtyyn
pinoon. Mikäli lunta ei olisi ollut tarpeeksi, olisi
tässä tapauksessa käytetty 8-pyöräisiä
metsätyövaunuja. Juontolaitteen ja juontokouran
käyttö eivät edellytä lumista maastoa. |
||
| Myös pitkän parireen ajossa on haasteensa: ennakointi, tarkkaavaisuus, koordinaatio, tilan hahmottaminen - tarkkuusajoa vaativimmillaan! | ||
| Kuorma päätepisteessä. Reki on ajettu tarkasti poikkipuiden viereen. Tukit ovat helposti vieritettävissä pinoon poikkipuita pitkin. | ||
| Hevosen harjoittaminen
metsätöihin aloitetaan vähitellen, etenemällä
rauhallisesti. Seuraavaan vaiheeseen siirrytään vasta,
kun hevonen (ja kuski) on toimessaan täysin varmoja ja
luottavaisia. Hevosen tulee luonnollisesti olla tottunut
kulkemaan umpimetsässa. Myös ajurin pitää pysyä
pystyssä huonossa maastossa, joten ohjasajoa metsässä
on hyvä harjoitella/testata ensin ilman mitään
laitteita. Hevosen totuttaminen metsätyölaitteeseen aloitetaan ajamalla tasamaalla mm. erilaisilla maapinnoilla, jotta hevonen tottuu takaa tuleviin erilaisiin ääniin. Esim. pyörätön juontolaite pitää erilaista ääntä riippuen siitä ajetaanko pehmeällä maalla (esim. metsämaasto) ja hiekalla/soralla. Metsään vietäessä hevosen tulee jo olla varma ajettava eikä se saa säikkyä jos/kun laitteet pitävät kovaakin ääntä ("pauketta & ryskettä"), voivat mennä vinoon, aisa voi enemmän tai vähemmän toispuoleisesti painaa takajalkaa jne. Samoin myös vetoköydet ottavat usein jalkoihin kiinni. Zeldalle (kuva oikealla) juontolaite on tuttu ajo-opetuksen alkuvaiheista. Sen kanssa juontolaitteella on ajettu/harjoiteltu tasamaalla erilaisilla pinnoilla (mm. soralla). Jonkin verran juontolaiteajoa oli harjoiteltu myös metsässä. Zelda harjoitteli juontolaiteajoa ensin laite tyhjänä. |
![]() |
|
| Kun hevonen on jo
tottunut juontolaitteeseen, voidaan siihen lisätä
kevyitä runkoja 2-3 kappaletta. Lastaamista ja lastin
purkua tulee harjoitella alusta lähtien. Hevosen tulee
pystyä seisomaan rauhallisesti paikoillaan
lastaus/purkutilanteessa (alussa/tarvittaessa on hyvä
käyttää avustajaa seisomassa hevosen edessä).
Harjoittelua jatketaan tasamaalla niin kauan kunnes homma
sujuu kuin vettä vaan: hevonen on varma (ei jännity
mistään) - ja myös kuskin on oltava varma, että ns.
homma pysyy hanskassa. Sen jälkeen voi harjoittelua
aloitella helpossa metsämaastossa. Hevosmetsätyöajo
edellyttää kuskilta hyviä hevosmiestaitoja sekä omien
taitojen arvostelukykyä. Lastia ei saa laittaa liikaa. Hevoselle
(kokeneellekaan) ei saa koskaan laittaa liian
raskasta kuormaa. Raskaampien kuormien vedossa
tarvittavat lihakset kehittyvät (kehitetään)
vähitellen harjoituksen myötä. Hevonen on valmis
vetämään raskaampia kuormia, Huom! vasta n. parin
kolmen vuoden oikeaoppisen harjoittelun jälkeen.
Erityisesti alussa töitä tulee tehdä lyhyissä
pätkissä, ettei hevonen pääse väsymään ja
kyllästymään. Yhdistys järjesti ensimmäisen varsinaisen metsätyöajokurssin vuonna 2008 Hans "Hasse" Sidbäckin ohjaamana. Lue kurssiraportti tästä. Kuvat: Tarja Ahonen
& Markku Ojanperä |
![]() |
|
Tämä sivu
kuuluu Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n sivustoon www.vuonohevoset.com
KOPIOINTI ON KIELLETTYÄ!